Vaihtoehtobudjetit: mitä oppositio ehdotti
Oppositiopuolueet julkaisevat joka syksy vaihtoehtobudjetin: miten ne muuttaisivat hallituksen budjettiesitystä. Tällä sivulla ne on koottu samalle asteikolle. Sivun lopussa ovat lisäksi puolueiden vaalikauden 2028–2031 sopeutusohjelmat. Kaikki luvut ovat puolueiden omia ja kertovat muutoksen hallituksen saman vuoden esitykseen. Niitä ei ole laskettu yhteismitallisesti, joten pienet erot kannattaa lukea varoen.
Tulot ja menot
| Vaihtoehtobudjetti | Menot | Tulot | Velkaa hallitukseen verrattuna | Taso | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| Kristillisdemokraatit 2020 | – | – | – | Dokumenttia ei löytynyt | |
| Kokoomus 2020 | – | – | – | PDF Saatavilla vain Eduskunnan tietopalvelun laskelma (verot ja sosiaaliturva); puolueen oma vaihtoehtobudjetti puuttuu | |
| Perussuomalaiset 2020 | – | – | 194 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Kristillisdemokraatit 2021 | – | – | – | Dokumenttia ei löytynyt | |
| Kokoomus 2021 | −1978 | −973 | 1005 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Perussuomalaiset 2021 | −733 | −661 | 72 milj. € vähemmän | rivit | |
| Kristillisdemokraatit 2022 | – | – | – | Dokumenttia ei löytynyt | |
| Kokoomus 2022 | −2080 | −530 | 1550 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Perussuomalaiset 2022 | −723 | −681 | 42 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Kristillisdemokraatit 2023 | – | – | – | PDF Palvelin ei vastannut 2.10.2026 | |
| Kokoomus 2023 | −1324 | −222 | 1101 milj. € vähemmän | rivit | |
| Perussuomalaiset 2023 | – | – | 1162 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Keskusta 2024 | +119 | +504 | 385 milj. € vähemmän | rivit | |
| Liike Nyt 2024 | – | – | 2000 milj. € enemmän | pääluvut | |
| SDP 2024 | – | – | – | PDF:ää ei löytynyt | |
| Vasemmistoliitto 2024 | +3018 | +3393 | 375 milj. € vähemmän | rivit | |
| Vihreät 2024 | +559 | +1161 | 603 milj. € vähemmän | pääluvut | |
| Keskusta 2025 | +166 | +445 | 280 milj. € vähemmän | rivit | |
| Liike Nyt 2025 | – | – | – | Dokumenttia ei löytynyt | |
| SDP 2025 | +292 | +318 | 26 milj. € vähemmän | rivit | |
| Vasemmistoliitto 2025 | +3986 | +4266 | 276 milj. € vähemmän | rivit | |
| Vihreät 2025 | +1829 | +1829 | sama kuin hallituksella | rivit | |
| Keskusta 2026 | +470 | +420 | noin 50 milj. € enemmän | pääluvut | PDF Arvio: veronkevennykset lähes 1 100 ja menot kasvuun ja palveluihin noin 1 500; rahoitus n. 2 600, josta verotuloja noin 1 520 (mm. yhteisöveron alennus jätetään tekemättä 830) ja menosäästöjä noin 1 030 (mm. tunnin juna ja ratikka 570 kertaluonteisesti). Puolueen luvut on pyöristetty, joten tulos on noin ±100 milj. tarkka; käytännössä rahoitus ja käyttö ovat yhtä suuret |
| Liike Nyt 2026 | – | – | – | Dokumenttia ei löytynyt | |
| SDP 2026 | +17 | +479 | 462 milj. € vähemmän | rivit | |
| Vasemmistoliitto 2026 | +4449 | +4677 | 228 milj. € vähemmän | rivit | |
| Vihreät 2026 | +2482 | +2482 | sama kuin hallituksella | rivit |
Menot: + tarkoittaa enemmän menoja kuin hallituksen esityksessä, − vähemmän. Tulot: + tarkoittaa enemmän tuloja (yleensä veroja), − vähemmän. Velka: kuinka paljon vähemmän tai enemmän valtio ottaisi velkaa samana vuonna kuin hallituksen esityksessä, eli tulojen muutos miinus menojen muutos. Taso "rivit": vaihtoehtobudjetti on purettu yksittäisiksi toimenpiteiksi, ja niiden summa on tarkistettu puolueen omaa lukua vasten (alla). "Noin" tarkoittaa, että luku on laskettu puolueen pyöristetyistä luvuista. Puuttuu: Kokoomus 2020, Kristillisdemokraatit 2020, Kristillisdemokraatit 2021, Kristillisdemokraatit 2022, Kristillisdemokraatit 2023, SDP 2024, Liike Nyt 2025, Liike Nyt 2026.
Taustaksi: valtion velka
Valtionvelka oli vuoden 2025 lopussa 187,7 mrd € eli noin 33 100 € jokaista Suomessa asuvaa kohden. Vuoden 2025 aikana velka kasvoi 18,3 mrd €. Vaihtoehtobudjeteissa valtio ottaisi velkaa enintään 2,0 mrd € enemmän tai vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Suurin ero vastaa noin 11 % siitä, mitä velka kasvoi vuonna 2025. Koko julkinen velka, johon lasketaan myös kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot, oli kesäkuun 2026 lopussa 259,6 mrd € (90,3 % BKT:sta). Valtionvelan korkoihin on varattu 4,4 mrd € vuonna 2027 (hallituksen esitys), kun vuonna 2022 niihin meni 0,5 mrd €.
Miljardia euroa vuoden lopussa, nimellisarvo (ei inflaatiokorjattu). Lähde: Valtiokonttori.
Tuhatta euroa jokaista Suomessa asuvaa kohden, lapset mukaan lukien. Lähde: Valtiokonttori.
Prosenttia bruttokansantuotteesta. Harmaa viiva: koko julkinen velka eli valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot (Tilastokeskus); EU:n 60 %:n viitearvo koskee tätä lukua. Sininen viiva: valtionvelka (Valtiokonttori).
Alijäämä prosentteina BKT:sta vuodesta 1995. Nollan yläpuolella julkinen talous on alijäämäinen, alapuolella ylijäämäinen. Lähde: Tilastokeskus.
Valtion talousarvion pääluokka 36 (valtionvelan korot ja muut velan menot), mrd €. Hyväksytty talousarvio ilman lisätalousarvioita, viimeinen vuosi hallituksen esitys. Lähde: valtiovarainministeriö, budjetti.vm.fi (CC BY 4.0).
Valtionvelka on Valtiokonttorin luku: valtion budjettitalouden sekä budjetin ulkopuolisten rahastojen ja liikelaitosten velka. Julkinen velka ja alijäämä ovat EU:n määritelmän mukaisia (EDP), ja niistä julkisyhteisöjen keskinäiset erät on vähennetty. Euromäärät ovat nimellisiä, joten vanhoja ja uusia vuosia ei voi suoraan verrata; suhde bruttokansantuotteeseen on parempi vertailu yli ajan. Viimeisimmät Tilastokeskuksen luvut ovat ennakkotietoja. Katkoviivat ovat EU:n ja kansallisen velkajarrun raja-arvoja (alla). Lähteet: Valtiokonttori (avoin rajapinta), Tilastokeskus (CC BY 4.0).
Mitä rajat tarkoittavat
EU:n säännöt. Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka 60 % bruttokansantuotteesta. Jos alijäämä ylittää rajan, Euroopan komissio voi esittää maalle liiallisen alijäämän menettelyä. Siinä EU:n valtiovarainministerit asettavat maalle korjausuran ja määräajan. Jos euromaa ei toimi suosituksen mukaisesti, sille voidaan määrätä sakko, enintään 0,05 % edellisen vuoden BKT:sta joka kuudes kuukausi, kunnes se ryhtyy toimiin. Suomelle se olisi noin 140 milj. € puolessa vuodessa. Velan raja-arvon ylitys ei yksinään käynnistä menettelyä, jos maa noudattaa EU:n kanssa sovittua menouraa. Suomen julkinen velka on ollut yli 60 % BKT:sta vuodesta 2013 lähtien.
Suomen tilanne.
- Joulukuu 2025: Komissio esitti, että Suomi asetetaan liiallisen alijäämän menettelyyn. Lähde
- Tammikuu 2026: EU:n valtiovarainministerit (Ecofin-neuvosto) päättivät menettelystä. Lähde
- Kesäkuu 2026: Komissio totesi Suomen ryhtyneen tuloksellisiin toimiin ja esitti, että menettely laitetaan lepäämään. Suomi raportoi toimistaan seuraavan kerran syksyllä 2026. Lähde
Kansallinen velkajarru. Eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sopivat lokakuussa 2025 kansallisesta velkajarrusta. Sen mukaan julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 2,5 % BKT:sta, ja velkasuhdetta lasketaan ensin 60 %:iin ja pitkällä aikavälillä 40 %:iin, keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa. Ensimmäiset tavoitteet koskevat vuosia 2027–2033. Lähde
Luottoluokitukset
Luottoluokitus on luokittajan arvio siitä, kuinka varmasti valtio maksaa velkansa. Paras luokka on AAA (Moody'silla Aaa). Negatiivinen näkymä tarkoittaa, että luokittaja voi laskea luokitusta seuraavien kuukausien aikana (nyt: S&P Global Ratings). Luokitus voi vaikuttaa siihen, millä korolla valtio saa lainaa, mutta yhden pykälän muutoksen vaikutusta korkoon ei voi suoraan laskea.
| Luokittaja | Pitkä luokitus | Näkymä | Viimeisin päätös |
|---|---|---|---|
| S&P Global Ratings | AA+ | negatiivinen | 24. huhtikuuta 2026 |
| Moody's | Aa1 | vakaa | 12. kesäkuuta 2026 |
| Fitch Ratings | AA | vakaa | 17. heinäkuuta 2026 |
| Scope Ratings | AA | vakaa | 10. heinäkuuta 2026 |
| Morningstar DBRS | AA (high) | vakaa | 18. syyskuuta 2026 |
| Japan Credit Rating Agency | AAA | vakaa | 3. kesäkuuta 2026 |
Lähde: Valtiokonttori, luottoluokitukset, tarkistettu 2. lokakuuta 2026.
Mihin menot kohdistuisivat
Menojen muutos teemoittain niistä vaihtoehtobudjeteista, joiden taulukko on purettu riveiksi. Sininen = enemmän menoja kuin hallituksella, oranssi = vähemmän. Verotuksen muutokset eivät ole tässä taulukossa.
| Teema | PS 2021 | KOK 2023 | KESK 2024 | VAS 2024 | KESK 2025 | SDP 2025 | VAS 2025 | VIHR 2025 | SDP 2026 | VAS 2026 | VIHR 2026 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sosiaaliturva | +2,0 | −730 | +93 | +1086 | −295 | +155 | +1161 | +796 | +29 | +1181 | +906 |
| Sote-palvelut | +48 | +101 | +120 | +688 | +373 | +104 | +1029 | +502 | +131 | +865 | +497 |
| Koulutus | +183 | +28 | +250 | +78 | +137 | +370 | +330 | +111 | +473 | +510 | |
| Työllisyys ja työmarkkinat | −58 | +22 | +65 | +38 | +81 | +64 | +1,6 | +171 | +21 | ||
| Asuminen ja rakentaminen | +10 | +278 | +286 | +102 | +276 | +117 | |||||
| Ympäristö, ilmasto ja energia | −120 | −116 | +4,4 | +219 | +5,8 | −100 | +202 | +289 | −98 | +430 | +159 |
| Liikenne | −100 | +28 | +95 | +13 | +31 | +77 | −145 | +52 | +68 | −151 | |
| Kehitysyhteistyö ja ulkosuhteet | −500 | −108 | +150 | +0,5 | +53 | +203 | +205 | +10 | +263 | +226 | |
| Maahanmuutto ja kotoutuminen | −344 | +10 | −50 | +26 | −110 | +82 | +62 | +67 | +0,6 | +79 | +86 |
| Kunnat ja alueet | −1,5 | +40 | +24 | +58 | +25 | +98 | +25 | +100 | +188 | +106 | |
| Kulttuuri, liikunta ja nuoriso | −5,0 | −57 | +5,3 | +79 | +5,0 | +34 | +120 | +50 | +4,0 | +123 | +62 |
| Turvallisuus ja oikeus | +48 | +37 | −66 | +12 | +46 | +34 | +12 | +20 | +2,0 | +11 | +20 |
| Maatalous ja elinkeinot | +140 | −107 | −14 | +40 | −26 | −185 | +52 | −143 | −257 | −173 | |
| Muut | −13 | −306 | −92 | +18 | −16 | +10 | −70 | +100 | +10 |
Vaalikauden sopeutusohjelmat 2028–2031
Vaihtoehtobudjetti muuttaa yhden vuoden budjettia hallituksen esitykseen verrattuna. Sopeutusohjelma kertoo, paljonko puolue vahvistaisi julkista taloutta seuraavan vaalikauden aikana: luvut ovat vaalikauden viimeisen vuoden tasolla nykyiseen kehitysuraan verrattuna. Siksi niitä ei voi verrata yllä oleviin vaihtoehtobudjetteihin. Luvut ovat puolueiden omia arvioita.
Perussuomalaisten 9+1 miljardin sopeutusohjelma 2028–2031
Perussuomalaiset julkaisi ohjelman 22. lokakuuta 2026. Se vahvistaisi julkista taloutta vuoden 2031 tasolla noin 9,1 mrd € pysyvästi ja lisäksi 1,0 mrd € kertaluonteisesti. Ohjelma perustelee mitoitustaan näin: ”Valtiovarainministeriön virka-arvion mukaan ensi kauden julkisen talouden sopeutustarve on 8–11 miljardia euroa.” Toimet, joihin sisältyy indeksijäädytys tai -jarru, kattavat 4 090 milj. € eli 51 % menosäästöistä. Luku sisältää näiden toimien muutkin osat, koska ohjelma ei erittele niitä.
| Toimi | Milj. € | Teema |
|---|---|---|
| Menosäästöt | ||
| Eläkejärjestelmä sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunIndeksijarru 2028–2031 (alle 2 000 € eläkkeet täysi korotus), tutkinto- ja työttömyysajan eläkekarttuman poisto 2029 alkaen, Työllisyysrahaston eläkeosuus valtiolle eläkemaksu–tulovero-vaihdolla. | 1 620 | Sosiaaliturva |
| Valtionhallinnon säästöohjelmaToimintamenoleikkaukset, tuottavuus ja tekoäly; kohdennukset päätetään hallitusneuvotteluissa. | 1 300 | Muut |
| Hyvinvointialueet sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunNoin kolmannes indeksikorotuksista jätetään tekemättä; rahoituslain ja jälkikäteistarkistuksen muutos. | 1 000 | Sote-palvelut |
| Maahanmuuttajien sosiaaliturva ja kotouttaminenPerusetuuksiin 10 vuoden asumisaikaedellytys, toimeentulotuen puolitus alle 10 v maassa olleille ja kuukausikatto, pakolaiskiintiön ja kuntien kotoutumiskorvausten lakkautus. | 690 | Maahanmuutto ja kotoutuminen |
| Kuntahallinto sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunPeruspalvelujen valtionosuuden indeksijäädytys 2028–2031, velvoitteiden ja rahoituksen vähennys. | 630 | Kunnat ja alueet |
| T&K-rahoitus ja yritystuetT&K-menot 2031 noin 500 milj. nykyuraa pienemmät; varustamo- ja energiatukiin noin 75 milj. leikkaus. | 580 | Maatalous ja elinkeinot |
| Kehitysyhteistyö lakkautetaanVarsinainen kehitysyhteistyö loppuu vuoteen 2031 mennessä, ei uusia sitoumuksia 2028 alkaen; humanitaarinen apu harkinnanvaraiseksi, Ukrainan tuki säilyy. | 500 | Kehitysyhteistyö ja ulkosuhteet |
| ValtionavustuksetAvustukset yhden katon alle ja tasoon noin viidenneksen leikkaus (mm. STEA, OKM). | 380 | Muut |
| Korkeakoulujen valtionrahoitus sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunIndeksijäädytys 2028–2031; ei koske perusopetusta eikä toista astetta. | 340 | Koulutus |
| Sosiaaliturva sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunYleistuen, yleisen asumistuen ja opintorahan indeksijäädytys jatkuu 2028–2031. | 250 | Sosiaaliturva |
| Yleisradio: leikkaus ja indeksijäädytys sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunRahoitusta leikataan noin viidenneksellä, indeksikorotukset perutaan ja indeksisidonnaisuus poistetaan laista. | 200 | Kulttuuri, liikunta ja nuoriso |
| Eduskunnan jakovara ja kehystason alentaminenJoululahjarahoista luovutaan ja menokehystä tarkistetaan. | 200 | Muut |
| Virastopaketti: lakkautukset ja sulautuksetYmpäristöministeriö ja Luke lakkautetaan, muita virastoja tarpeen mukaan; yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettu yhdistetään. | 150 | Muut |
| Kelan etuushallinnon yhdistäminen ja väärinkäytösten torjuntaYksi hakemus kolmeen etuuteen, tehostettu valvonta ja seuraamusmaksu. | 60 | Sosiaaliturva |
| Kulttuurin valtionosuudet sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunRahoitustason tarkistus ja indeksijäädytys. | 50 | Kulttuuri, liikunta ja nuoriso |
| Toinen tutkinto ja lukukausimaksut2 000 € lukukausimaksu toisesta samantasoisesta tutkinnosta 1.8.2029 jälkeen aloittaville. | 40 | Koulutus |
| VankeinhoitoSuuremmat sellit ja ulkomaalaisvankien siirrot lähtömaihin. | 30 | Turvallisuus ja oikeus |
| Ahvenanmaan erillisrahoitus ehdollinen, ei mukana summassaTasoitusmaksun ja verotasoituksen laskentaperusteen tarkistus; vaatii maakuntapäivien suostumuksen. | 25–30 | Kunnat ja alueet |
| Opetushallituksen lakkauttaminenTehtävät siirtyvät OKM:lle ja muille virastoille 1.1.2029 alkaen. | 10 | Koulutus |
| Maatalouslomitus palveluseteliksiKuntien lomitushallinto puretaan, lomitus palvelusetelillä. | 10 | Maatalous ja elinkeinot |
| Puoluetuki ja poliittisten nuorisojärjestöjen tuetNeljänneksen leikkaus; nuorisojärjestöjen tuet lakkautetaan. | 10 | Muut |
| Eläkelaitosten hallinnon yhdistäminenMYEL Melalta työeläkeyhtiöihin. | 5 | Sosiaaliturva |
| Valtionyhtiöiden hallintoneuvostot ja neuvottelukunnatPoliitikoista koostuvat palkkiolliset toimielimet lakkautetaan. | 0–1 | Muut |
| Verot, maksut ja omaisuustulot | ||
| Säätiöiden verovapauksien rajoituksetSijoitustulo verolle, kiinteistötuloverotuksen normalisointi, kilpaileva palvelumyynti verolle. | 350 | Verotus |
| Pankkivero3 % vero pankkien korkokatteesta. | 150 | Verotus |
| Datakeskusten sähköveroUusi sähköveroluokka, joka kaksinkertaistaa datakeskusten sähköveron; vaatii EU:n luvan. | 100 | Verotus |
| MaksupolitiikkaValtion maksut kustannusvastaaviksi, syyttäjämaksu tuomituille. | 80 | Verotus |
| Sokerivero1,20 €/kg lisätystä sokerista. | 80 | Verotus |
| Maatuulivoiman resurssimaksuTuotantovero 1,50 €/MWh (Norjan malli). | 55 | Verotus |
| Harmaan talouden torjuntaVeronumeron laajennus ja kohdennettu verovalvonta. | 50 | Verotus |
| Taajuushuutokaupat5G/6G-huutokaupat ja vuotuiset taajuusmaksut. | 40 | Verotus |
| MerituulivoimaTalousvyöhykkeen aluevuokrat ja huutokauppatulot. | 40 | Verotus |
| Muovipussivero14 sentin vero muovikasseille 2029. | 25 | Verotus |
| Lehtien arvonlisäveroAlv 10 % → 13,5 %. | 20 | Verotus |
| Rahapelien lisenssijärjestelmäKorotetut lisenssi- ja valvontamaksut. | 10 | Verotus |
| Kertaluonteinen | ||
| Sitran lakkauttaminenNoin miljardin omaisuus kasvutoimiin ja perusopetukseen tai velan lyhennykseen. | 1 040 | Muut |
Milj. € vuoden 2031 tasolla. Luokittelu menoihin ja tuloihin on puolueen oma, joten esimerkiksi lukukausimaksut ovat menosäästöjen joukossa. Lähde: Perussuomalaiset, ohjelma (PDF), s. 2-6.
Kokoomuksen Jarrua velalle -ohjelma 2028–2031
Kokoomus julkaisi ohjelman 30. syyskuuta 2026. Se vahvistaisi julkista taloutta vuoden 2031 tasolla noin 9,0 mrd € pysyvästi. Ohjelma perustelee mitoitustaan näin: ”Suoria säästöjä tehdään vähintään yhdeksällä (9) miljardilla eurolla. Tästä hallitus voi käyttää yhden (1) miljardin harkittuihin talouskasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistaviin lisämenoihin sekä rakenteellisten uudistusten edellyttämiin alkuinvestointeihin. Tällöin nettosopeutukseksi muodostuu kahdeksan (8) miljardia euroa.” Toimet, joihin sisältyy indeksijäädytys tai -jarru, kattavat 1 500 milj. € eli 17 % menosäästöistä. Luku sisältää näiden toimien muutkin osat, koska ohjelma ei erittele niitä.
| Toimi | Milj. € | Teema |
|---|---|---|
| Menosäästöt | ||
| Vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelutHyvinvointialueiden menojen kasvun hillintä: rahoituslain muutos, palveluvalikoimaviranomainen, vähähyötyisistä hoidoista luopuminen, yksikkökustannusten vertailu, tekoäly. | 2 000 | Sote-palvelut |
| Kestävä ja oikeudenmukainen eläkejärjestelmäKolmikantaisesti valmisteltava eläkeuudistus: esim. karttuma vain työstä, vanhempainvapaista ja varusmiespalveluksesta, keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nosto. | 2 000 | Sosiaaliturva |
| Menojen automaattisen kasvun hillitseminen sisältää indeksijäädytyksen tai ‑jarrunIndeksijarru vähentää indeksisidonnaisten menojen kasvua asteittain: kuntien valtionosuudet, korkeakoulut, ammatillinen koulutus, Yle, kirkko, kulttuurilaitokset ja sosiaaliturva (pl. työeläkkeet); automaattiset indeksikorotukset pois laista. | 1 500 | Muut |
| Valtionhallinnon uudistaminenToimintamenosäästöjen jatkaminen, virastot ja ministeriöt yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, tekoäly ja eläköitymisten hyödyntäminen. | 700 | Muut |
| Elinkeinotukien karsiminenTehottomat yritys- ja aluetuet (mm. kyläkauppatuki, viihdemerenkulun miehistötuki), muuhun kuin ruoantuotantoon kohdistuvat maataloustuet, lomituksen kokonaisuudistus. | 600 | Maatalous ja elinkeinot |
| Työhön kannustava sosiaaliturvaAnsiosidonnainen 300 päivään, asumistukien uudistus, ruokakuntakohtainen etuuskatto, maahanmuuttajien sosiaaliturvan ehdot, Kelan lääke- ja matkakorvausten uudistus. | 500 | Sosiaaliturva |
| Menokehysten kasvun hidastaminenKehyksen vuosittaisista sopimus- ja kustannustasotarkistuksista huomioidaan 90 %. | 400 | Muut |
| Liikenneverkon priorisointiKehittämisen, perusväylänpidon, liikennepalvelujen oston ja avustusten priorisointi. | 300 | Liikenne |
| Kehitysyhteistyön sopeuttaminenMaaohjelmat lakkautetaan Ukrainaa lukuun ottamatta, kansalaisjärjestöjen rahoitusta vähennetään. | 300 | Kehitysyhteistyö ja ulkosuhteet |
| Valtionavustusten pienentäminenYhteisöille, kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat avustukset. | 200 | Muut |
| TKI-panostusten kohdistaminen maanpuolustukseenJulkista TKI-rahoitusta kohdennetaan maanpuolustuksen kehittämiseen. | 150 | Maatalous ja elinkeinot |
| Yleisradion rahoituksen vähentäminenUutis- ja ajankohtaissisältö etusijalle, kaupallisten kanssa kilpailevat sisällöt vähemmälle. | 120 | Kulttuuri, liikunta ja nuoriso |
| Lukukausimaksut toisesta tutkinnostaMaltilliset lukukausimaksut toiselle samantasoiselle korkeakoulututkinnolle. | 60 | Koulutus |
| Eduskunnan joululahjarahatJoululahjarahakäytäntö lopetetaan. | 50 | Muut |
| Vapaan sivistystyön harrastuskoulutusHarrastusluontoiseen koulutukseen kohdennettavia määrärahoja karsitaan. | 50 | Koulutus |
| VankeinhoitoToimitilaverkon tiivistäminen, palvelutason lasku, ulkomaalaisvankien rangaistukset kotimaassa. | 30 | Turvallisuus ja oikeus |
| Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusPalvelukeskus lakkautetaan. | 21 | Työllisyys ja työmarkkinat |
| Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja kotouttaminenYksikkökustannusten lasku, käyttöasteen nosto, tulkkaus enintään kahdeksi vuodeksi; ohjelman mukaan vähintään 20 milj. | 20 | Maahanmuutto ja kotoutuminen |
| Valtionyhtiöiden hallintoneuvostotHallintoneuvostot lakkautetaan, Ylen hallintoneuvoston palkkiot poistetaan. | 1 | Muut |
Milj. € vuoden 2031 tasolla. Luokittelu menoihin ja tuloihin on puolueen oma, joten esimerkiksi lukukausimaksut ovat menosäästöjen joukossa. Lähde: Kokoomus, ohjelma (PDF), s. 5-16.
Menetelmä ja lähteet
- Kokoomus 2023: 82 riviä. Rivien perusteella velkaa 1102 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 1101 milj. € vähemmän
- Perussuomalaiset 2021: 35 riviä. Rivien perusteella velkaa 72 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 72 milj. € vähemmän (taulukosta poistettu toistuvia rivejä: YLE (budjetin ulkopuolinen))
- Keskusta 2024: 47 riviä. Rivien perusteella velkaa 385 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 385 milj. € vähemmän
- Keskusta 2025: 61 riviä. Rivien perusteella velkaa 280 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 280 milj. € vähemmän
- SDP 2025: 101 riviä. Rivien perusteella velkaa 26 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 26 milj. € vähemmän
- SDP 2026: 83 riviä. Rivien perusteella velkaa 462 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 462 milj. € vähemmän
- Vasemmistoliitto 2024: 106 riviä. Rivien perusteella velkaa 375 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 375 milj. € vähemmän
- Vasemmistoliitto 2025: 148 riviä. Rivien perusteella velkaa 280 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 276 milj. € vähemmän (taulukosta poistettu toistuvia rivejä: Perutaan polttoaineveron kevennys | Otetaan käyttöön valmiste- ja liikenneverojen indeksointi | Välillisten veromuutosten vaikutus indeksisidonnaisiin etuusmenoihin)
- Vasemmistoliitto 2026: 146 riviä. Rivien perusteella velkaa 228 milj. € vähemmän, puolueen oma luku: 228 milj. € vähemmän
- Vihreät 2025: 108 riviä. Rivien perusteella velkaa 9,5 milj. € enemmän, puolueen oma luku: sama kuin hallituksella
- Vihreät 2026: 121 riviä. Rivien perusteella velkaa sama kuin hallituksella, puolueen oma luku: sama kuin hallituksella (taulukosta poistettu toistuvia rivejä: Riita-asioiden käsittelyn nopeuttaminen ja kilpailuneuvonnan parantaminen)
- Perussuomalaiset, sopeutusohjelma 2028–2031: menosäästöt 22 riviä, yhteensä 8 055–8 056 milj. € (puolueen oma luku 8 056); verot, maksut ja omaisuustulot 12 riviä, yhteensä 1 000 milj. € (puolueen oma luku 1 000); kertaluonteinen 1 rivi, yhteensä 1 040 milj. € (puolueen oma luku 1 040)
- Kokoomus, sopeutusohjelma 2028–2031: menosäästöt 19 riviä, yhteensä 9 002 milj. € (puolueen oma luku 9 002); verot, maksut ja omaisuustulot 0 riviä, yhteensä 0 milj. € (puolueen oma luku 0); kertaluonteinen 0 riviä, yhteensä 0 milj. € (puolueen oma luku 0)
Vihreiden vuoden 2025 taulukon rivit (108 kpl) antavat 9,5 milj. € enemmän velkaa kuin puolueen oma ilmoitus, jonka mukaan vaihtoehto on tasapainossa. Kaikki taulukon rivit on luettu, joten ero on puolueen omassa taulukossa. Vuoden 2026 taulukossa sama rivi on painettu kahdesti; se on laskettu kerran.
Luvut on poimittu puolueiden julkaisemista PDF-dokumenteista. Rivit on luokiteltu teemoihin ensin avainsanoilla, minkä jälkeen jokainen rivi on tarkistettu käsin (15.10.2026). Tarkistuksessa korjattiin noin kolmanneksen rivien teema. Meno- ja tulorivit on erotettu toisistaan, koska puolueet listaavat esimerkiksi veronkevennyksiä menojen alle. Samasta syystä jakeluvelvoitteen muutokset on käsitelty tulojen muutoksena ja välillisten verojen vaikutus indeksisidonnaisiin etuuksiin menojen muutoksena, vaikka puolue olisi esittänyt ne toisin. Rivin vaikutus velkaan ei muutu. Työttömyysturva, asumistuki ja muut etuudet ovat sosiaaliturvaa; työvoimapalvelut ja palkkatuki ovat työllisyyttä. Elinkeino- ja yritystuet, myös metsätalouden ja merenkulun tuet, kuuluvat teemaan maatalous ja elinkeinot. Osa puolueista on teettänyt vaihtoehdostaan laskelman Eduskunnan tietopalvelulla; näitä laskelmia ei ole vielä otettu sivulle mukaan.